Kuka oikeastaan perusti Kirkon? Siihen voi olla monta oikeaa vastausta. Kristus on Kirkon elävä pää ja kirkon jäsenet ovat todella sen jäseniä. Näin voidaan sanoa, että Jumala perusti Kirkon. Kun käymme ehtoollisella, olemme yhteydessä Kristuksen kautta kaikkiin kirkon jäseniin, niin eläviin kuin kuolleisiinkin.
Mutta niin kuin Raamatussa aina, Jumalan ja ihmisen teot yhdistyvät siinä mitä me sanomme historiaksi. Helluntai onkin Jumalan ja ihmisen aivan erityislaatuisen yhteistyön juhla. Ortodoksit puhuvat helluntaista Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Juhlan ikonissa kuvataan usein Jumalansynnyttäjä apostolien ympäröimänä, sillä yksi Jumalansynnyttäjän vertauskuva on juuri kirkko.
Helluntaita vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen ja 10 päivää Kristuksen taivaaseenastumisen, helatorstain jälkeen. Raamatussa Apostolien teoissa kuvataan miten opetuslapset olivat kokoontuneet Jerusalemiin ja miten Pyhä Henki laskeutui heidän päälleen:
Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi. (Ap. t. 2:1–4)
Näin helluntai on siis yhteistyön juhla: kun ihmiset ja Jumala toimivat yhdessä, tuloksena on hyvyyden ja rakkauden kieli, jota kaikki ymmärtävät – olipa ihminen pakolainen, muukalainen tai mykkä. Jumala ei toimi pakottamalla tai väkisin, vaan Jumala on siellä missä ihmiset ovat kokoontuneet hyvän ääreen.