Risti on kaikkien kristittyjen yhteinen tunnus. Ristejä näkyy paitsi kirkoissa, niin myös esimerkiksi valtioiden lipuissa, kuten Suomen lipussa. Risteistä on kuitenkin erilaisia versioita.
Meillä näkyvin muista kristityistä poikkeava ristityyppi on niin sanottu slaavilainen risti. Siinä on ylhäällä vaakaviiva, joka kuvaa Jeesuksen ristin päällekirjoitusta. Alhaalla taas on vinoviiva, joka kuvaa kahta ryöväriä, joista toinen pääsee Kristuksen luo Jumalan valtakuntaan.
Luterilaisessa kirkossa käytetty risti on niin sanottu latinalainen risti, jossa edellä mainittuja osia ei ole. Myös tämä risti on ortodoksinen ja eri versioina käytössä muun muassa Kreikan kirkossa.
Muita varhaisia ristityyppejä ovat esimerkiksi kelttiläinen risti, Jerusalemin risti ja armenialainen risti. Ristien eri nimet kertovat niiden historiallisesta alkuperästä. Aivan kuten risteissä on eroja, samalla tavoin myös eri kirkoissa tehdään ristinmerkki hieman eri tavoin. Meillä ristimerkin tekeminen on näkyvä osa jumalanpalvelukseen osallistumista ja rukousta (käsien ristimisen sijaan).
Ortodoksisen kirkon uskon näkökulmasta erilaisia ristityyppejä ei tarvitse asettaa paremmuusjärjestykseen. Ne kaikki kertovat siitä, että Jeesus Kristus on kärsinyt ristillä ja noussut kuolleista. Näin rististä on tullut ihmisten pelastuksen merkki.
Tästä syystä kirkossamme ristiä kumarretaan ja kunnioitetaan hyvin suuresti. Apostoli Paavali kirjoittaa ristiin liittyen: ”meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.” (1. Kor. 1:18)
Teksti ja kuvat: isä Marko Mäkinen & Ari Koponen