Johannes Siinailaisen taustasta ei tiedetä paljoa. Ortodoksisen perimätiedon mukaan 500-600-lukujen taitteessa elänyt Johannes vetäytyi Siinain vuorelle luostariin jo hyvin nuorena, pyrki irrottautumaan maallisesta elämästään ja omistautumaan täysin Jumalalle.
Johannes eli luostarissa 19 vuotta. Ohjaajansa kuoltua hän siirtyi kilvoittelemaan erakkona Tholaksen erämaahan 40 vuodeksi, jonka jälkeen hänestä tehtiin Siinain luostarin igumeni.
Johannes Siinailainen tuli hyvin tunnetuksi hengellisistä opetuksistaan. Hänen tunnetuimmaksi opetusteoksekseen nousi Portaat. Johanneksen portaat ovat toimineet kristittyjen hengellisen elämän ohjeena tähän päivään saakka.
Portaat
Portaat
Johannes Siinailaisen portailla kuvataan ihmisen hengellistä kasvua kohti Jumalaa. Portaissa on 30 askelmaa, joita ihminen nousee askel kerrallaan. Ihminen ei voi siis hypätä suoraan ylimmälle portaalle ja tulla hetkessä täydelliseksi, vaan portaiden kapuaminen on matka, joka vaatii todellistakin työtä. Kiivetessään näitä portaita ihminen voi myös pudota. Kiipeämisen voi kuitenkin aloittaa alusta uudelleen.
Johannes Siinailaisen opetuksia kuvataan ikonissa Portaat paratiisiin. Ikonissa kilvoittelevat ihmiset kiipeävät tikapuita pitkin kohti taivasta, jossa Kristus ottaa heidät vastaan. Enkelit auttavat kilvoittelijoita heidän matkallaan. Ikonissa kuvataan myös pahoja henkiä ja demoneita, jotka pyrkivät kiusaamaan ja horjuttamaan ihmisiä, ja saattamaan heidät kadotukseen.
Jokainen portaiden askelma kuvastaa hyvettä tai synnistä irrottautumista, jonka kautta ihminen pääsee lähemmäs Jumalaa. Portaiden voidaan tulkita jakautuvan kolmeen osaan: maailmasta irrottautumiseen, hyveiden harjoittamiseen ja synneistä kieltäytymiseen sekä syvään yhteyteen Jumalan kanssa.
Askelmat
Alimmat portaat ovat Johannes Siinailaisen opetuksessa hengellisen matkan alku. Ne kuvaavat irrottautumista maallisesta elämästä ja päätöstä kääntyä kohti Jumalaa. Näillä ensimmäisillä askelmilla ihminen pyrkii jättämään taakseen elämän turhamaisuudet ja liiallisen kiintymyksen maallisiin asioihin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei sydäntään sidota liikaa esimerkiksi rahaan, kunniaan tai tavaroihin. Tarkoitus ei kuitenkaan ole hylätä maailmaa kokonaan, vaan oppia pitämään Jumalan etsimistä kaikkein tärkeimpänä.
Portaista suurin osa kuvaa kamppailua syntejä vastaan sekä hyveiden harjoittamista. Johannes Siinailainen opettaa monista ihmisen heikkouksista, mutta myös siitä, miten niiden tilalle voi vähitellen oppia hyviä tapoja ja hyveitä. Näistä askelmista tärkeitä ovat muun muassa:
Kuuliaisuus: Johannes Siinailaisen mukaan tämä tarkoittaa luottamista hengelliseen ohjaukseen ja halua kuulla toisia, sekä kunnioittaa tätä ohjausta.
Katumus: Tämä tarkoittaa omien syntien tunnustamista ja halua muuttua. Johannes kuvaa katumusta suruksi tehdyistä synneistä, mutta samalla iloksi siitä, että Jumala antaa anteeksi.
Vihastumattomuus: Viha toisia kohtaan estää hengellistä kasvua. Siksi Johannes korostaa anteeksiantamista ja rauhallisuutta.
Nöyryys: Nöyryys on yksi tärkeimmistä hyveistä Johanneksen mukaan. Se on vastakohta ylpeydelle, vaaralliselle synnille, joka saa ihmisen pitämään itseään muita parempana.
Ahneudesta luopuminen: Rahan ja tavaroiden tavoittelu sitoo ihmisen sydäntä maallisiin asioihin. Johannes pitää tärkeänä vähään tyytymistä ja omastaan jakamista.
Viimeiset portaat kuvaavat Johannes Siinailaisen mukaan ihmisen kasvavaa yhteyttä Jumalaan. Näillä askelmilla korostuvat rukous, hiljaisuus ja sisäinen rauha. Viimeinen askelma on “hyveiden kolminaisuusliitto” eli usko, toivo ja rakkaus. Johannes Siinailainen kuvaa tätä hengellisen elämän huipuksi. Se tarkoittaa luottamusta Jumalaan, uskoa pelastukseen ja rakkautta Jumalaa ja kaikkia lähimmäisiä kohtaan.
Suuri paasto
Pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntaita vietetään suuren paaston neljäntenä sunnuntaina. Johanneksen portaat kuvaavat hyvin sitä hengellistä matkaa, josta kirkko muistuttaa suuren paaston aikana.
Johannes kuvaa kristityn elämää portaiksi, joita noustaan askel askeleelta kohti Jumalaa. Samalla tavoin suuri paasto nähdään kirkossa matkana kohti pääsiäistä ja Kristuksen ylösnousemuksen juhlaa. Paaston aikana kristittyä kutsutaan pysähtymään ja pohtimaan omaa elämäänsä: mikä siinä vie kohti Jumalaa ja mikä taas vie kauemmas.
Siksi Johannes Siinailaisen opetuksia muistellaan paaston aikana. Hänen kuvaamansa portaat muistuttavat siitä, että hengellinen kasvu ei tapahdu yhdessä hetkessä, vaan vähitellen. Suuri paasto antaa kirkossa erityisen ajan tälle kasvulle. Se on matka, jossa ihminen harjoittelee turhasta luopumista, lähimmäisenrakkautta ja yhteyttä Jumalaan. Paaston aika rohkaisee ottamaan näitä askelia!