Suomen jääkiekon MM-kultamitalin juhlistamiseksi julkaisemme uudelleen Suomen maajoukkueen kapteenina toimivan Aleksander Barkovin haastattelun. Haastattelu on ilmestynyt Tuohustuli-lehden numerossa 3/2018.
Nauttikaa nuoruudesta!
Tuohustulen vaihtopenkille istahti NHL-tähti Aleksander ”Sasha” Barkov.
Numerolla 16 Florida Panthersissa pelaava suomalaisvenäläinen jääkiekkoilija on muutaman viimeisen kauden aikana noussut Pohjois-Amerikan kauneimman kiekkoliigan eliittiin. Kysyimme luotettavalta kahden suunnan keskushyökkääjältä päivän kuulumiset ja kasan muita kysymyksiä.
Mitä kuuluu?
– Hyvää kuuluu, kiitos!
Millainen olit koulussa? Tuohustuli sai tietoonsa, että olit koulussa osannut myös hieman velmuilla.
– Olin yleensä aika rauhallinen. En tiedä mistä huhut ovat peräisin mutta olin hyvä koulussa siihen asti, kunnes jääkiekossa rupesivat treenit olemaan kahdesti päivässä ja niiden lisäksi paljon pelejä.
Tehdäänkö NHL:n pukukopeissa toisille jäyniä?
– Ei enää niinkään. Aikaisemmin oli jotain pientä pilailua. Enemmän me vitsaillaan nykyään.
Mitä teet jääkiekon ohella? Pelaatko pelejä tai oletko puhelimella?
– Tykkään pelata Playstationia aika paljon. Urheilupelit ja sotapelit ovat mun lempipelejä. En tykkää niinkään istua kotona, vaan käyn kahvilla tai muuten vaan ulkona. Muuten koko aika menee puhelimella olemiseen ja nettiä selaillen.
Olet ortodoksi. Mitä se sinulle merkitsee?
– Olen hyvin uskovainen. Se on tullut vanhempien kautta ja se on vain hyvä juttu. Se auttaa mua mun uralla ja on iso juttu mun elämässä.
Onko harjoittelu NHL:ssä erilaista kuin vaikkapa Suomessa?
– On toki joitain eroja mutta samaa peliä täälläkin pelataan. Täällä homma on omatoimisempaa kuin Suomessa. Suomessa kehitetään pelaajia ja yritetään tehdä niistä parempia. Täällä enemmänkin etsitään pelaajia, jotka olisivat tarpeeksi hyviä jo valmiiksi.
Joskus pelaajia mikitetään pelien aikana. Onko sinua mikitetty? Miltä se tuntuu? Tai haastattelujen antaminen?
– Kerran mikitettiin tällä kaudella ja alun jälkeen sitä ei edes enää muistanut, että se oli mulla. Oli ihan kiva kuunnella pelin jälkeen mitä siellä oli sanonut. Haastattelut ei jännitä enää. Alussa tietysti jännitti aina jonkun verran mutta ei enää. Englannin kielisetkään ei enää ole hirveän vaikeita.
Terveisesi Tuohustulen lukijoille…
Olkaa paljon ulkona ja kavereitten kanssa ja pitäkää hauskaa. Vanhempana kun tulee töitä ja muuta niin sitä ei niin paljoa kerkeä tekemään. Joten nauttikaa nuoruudestanne!
klk